perjantai 19. helmikuuta 2010

Miten parannetaan työpaikan digitaalista viestintäosaamista?

Tietotyötä ei pysty tekemään ilman kykyä kommunikoida, ilman viestintäosaamista. Viestintäosaaminen voidaan jakaa neljään osa-alueeseen. Yhtenä viestintäosaamisen lohkona voidaan pitää kykyä käyttää erilaisia viestintävälineitä – puhelinta, sähköpostia, internetia, digitaalisia työskentelyalustoja ja ryhmätyötiloja – palvelemaan toimintaa ja tavoitteita. (Juholin 2008, 30 -31.)

Omassa työssäni terveydenhuollon sektorilla olen huomannut, että jatkuva uuden oppiminen etenkin tietotekniikan suhteen on monille vaativaa, jopa raskasta. Vielä viisi vuotta sitten riitti kun tunsi yhden potilastietojärjestelmän ja sen käytön. Tänä päivänä työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän digitaalista viestintäosaamista. Nykyään uusia tietokoneohjelmia ja digitaalisia työskentelyalustoja tulee jatkuvasti. Toisesta päästä syntyy pelkoja, pysyykö mukana ja ehtiikö tehdä kaiken, mitä pitäisi. Nuoremmille, vasta työuran alussa oleville, tietotekniikan käyttäminen on ikään kuin itsestäänselvyys. Mutta kun ikää tulee lisää, niin myös tietotekniikan oppiminen ja omaksuminen on hankalampaa. Toki myös työntekijän omat negatiiviset ennakkoluulot haittaavat oppimista. Kuulostaako tutulta?

Itsensä jatkuva kouluttaminen ja kehittäminen on jo itsestäänselvyys ja pitkässä juoksussa usein työn jatkumisen edellytys. Yhteisöllisesti olisi palkitsevaa tiedon ja osaamisen avoin jakaminen ja yhdistäminen. Tästä esimerkkinä puoli vuotta sitten saamani powerpoint koulutus, jota itse ehdotin työnantajalleni järjestettäväksi. Työnantaja etsi organisaatiosta tietokoneasioihin perehtyneen työntekijän ja järjesti kyseisen koulutuksen minulle ja työkaverilleni. Neljässä tunnissa omaksuin kyseisen asian, ilman erillisiä kustannuksia. Voin kertoa oppimisen ja opettamisen olleen varsin tehokasta. Eri organisaatioissa on hyvin paljon erikoisosaamista, joka voitaisiin valjastaa kaikkien samassa organisaatiossa työskentelevien käyttöön. Koulutusta ei aina tarvitse lähteä hakemaan ulkopuolelta. Miten omalla työpaikallasi on hyödynnetty työntekijöiden digitaalista erikoisosaamista?

Tämän päivän kiireinen työtahti ja ajan puute asettaa rajoituksia osaamisen avoimeen jakamiseen. Yhteinen oppiminen vaatii aikaa, mutta se voi myös säästää rutkasti rahaa. Oletko samaa mieltä?

Ovatko omat digitaaliset viestintäosaamistaitosi hyvät? Onko sinulla kokemusta osaamisen siirtämisestä? Olisiko sinulla antaa vinkkejä meille muille, miten digitaalista viestintäosaamista voitaisiin työpaikoilla edelleen parantaa?


Lähde: Juholin, E. 2008. Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. WSOY. Helsinki.

4 kommenttia:

  1. Itse olen työssä ohjelmistotalossa, missä uuden oppiminen on todella työn edellytys. Pelkistetysti voisi sanoa, että jollei halua omaksua uusia asioita, on turha ajatella työskentelevänsä ohjelmistotyössä.

    Tulee jatkuvasti uusia alustoja (platformeja), ja uusia tekniikoita. Jollei viikottain, niin lähes joka kuukausi kuitenkin. Usein on tunne, että pää käy "ylikierroksilla", sillä oikeastaan koskaan ei ole tilannetta, että voisi tehdä jotain rutiinilla. On jatkuvasti otettava asioista selvää ja omaksuttava uusia asioita. Siksi osaamisen siirtäminen on välttämätöntä. Onneksi tässä on apuna ns. wiki-ym. sivut, joiden avulla voidaan tietoa jakaa helposti. Helposti käy kuitenkin niin, että asioista keskustelu jää vähäiseksi, vastaus on tyypillisesti "katso netistä". Varsinkin itse olen sitä mieltä, että verkkoviestinä ei saisi korvata suullista viestintää/tiedon & osaamisen siirtoa. Tässä olisi monella insinöörillä opittavaa; siksi mielestäni jo koulutuksessa tulisi korostaa tätä asiaa. Vaikka on paljon hienoja työkaluja, ei saa unohtaa sosiaalista kanssakäymistä!

    VastaaPoista
  2. Hei

    Sirpan kuvaus tuntuu enemmän kuin tutulta. Kyllä on esim. amk-opettajan työ muuttunut suuresti viimeisten 10 vuoden aikana.

    Vaikka menen mielelläni mukaan esim. verkko-oppimisalustojen suunnitteluun erilaisille ryhmille ja pidän verkko-opetuksesta, niin joidenkin sovellusten kohdalla mietin, onko tämä työpaikkani sähköistyminen itsetarkoitus. Viimeisin opeteltava sovellus on Soleops-ohjelma, jossa koulutusohjelmavastaava tallentaa opsit ohjelmaan vuosittain, tekee aikataulutukset, valitsee toivomansa opettajat opetukseen ja opinnäytteiden ohjaukseen ja kirjaa heille opetuksesta kertyvät resurssit. Minun esimieheni sitten hyväksyy tai hylkää ehdotukseni. Tätä toimintaa on kyllä edeltänyt muu yhteydenpito opettajiin ja heidän mielipiteidensä kysyminen.

    Kyllähän tämä on sinänsä ok, mutta kun en ole saanut kunnon opastusta ohjelman käyttöön, olen välillä aika lailla hukassa. Moodlen ja Soleopsin lisäksi me opettajat käytämme ainakin Winhaa ja matkustushallinto-ohjelmaa.

    Sirpan ehdotus oman työyhteisön osaamisen hyödyntämisestä toteutuu meillä siten, että ainakin työkaverilta voi kysyä apua. Tieto osaajista kulkee tehokkaasti puskaradiossa. Joskus apuun ehtii it-tukikin.

    Mietin myös sitä, mitä tehtäviä toimistotyöntekijöille jää, kun me opettajat teemme niitä töitä, joita he aikanaan tekivät. Opettajan ja ainakin koulutusohjelmavastaavan työajasta yhä suurempi osa kuluu netissä tai erilaisten sähköisten sovellusten parissa.

    Olisi kiinnostavaa kuulla ainakin it-osaajien mielipiteitä siitä, onko työpaikan sähköistäminen joskus itsetarkoitus.

    VastaaPoista
  3. Työskentelen itse pk-yrityksessä, jossa toimistossa meitä työskentelee vain kolme henkilöä. Olen itse muita kymmen vuotta nuorempi ja huomaan että minun tietotekniikan taitoni ovat selvästi muita parempia, vaikkakaan en ole itse mikään tietotekniikan taitaja. Pienessä tiimissä on kuitenkin helppo pyytää apua ja sitä on aina saatavilla. Minun ideani digitaaliviestinnän parantamiseen, olisi suuremmassa yrityksessä tehtävä henkilöstön kartoitus, kuka osaa ja mitä. Näin pystyttäisiin tiedostamaan keneen ottaa yhteyttä missäkin ongelmassa ja pyytää koulutusta kyseiseltä henkilöltä. Tämä varmasti säästäisi yrityksessä kustannuksia ja henkilökunta saisi helpommin tarvitsemaansa koulutusta.

    VastaaPoista
  4. Sirpan aloittama keskustelu aiheesta oli hyvä ja ajankohtainen. Viestintäosaamisen jakaminen ja ylipäätään tiedon jakaminen työyhteisössä on ongelmallista. Syitä voi vaan miettiä ja ihmetellä, miksi asioiden eteen ei tehdä mitään- kysymyshän ei tässäkään ole rahan puutteesta. Asennetta vaativat asiat ne vasta maksavatkin, vai miten on, miksi ne aina jäävät tekemättä? Mielestäni kysymys on johtajan edustamasta näkökulmasta ja esimiestaidoista tässäkin asiassa.
    Taloudellisesta näkökulmasta kai kannattaisi hyödyntää henkilöstön osaaminen täydellisesti. Kannattaisi jakaa tietoa kaikille ja huolehtia siitä, että hiljainen tieto siirtyy seuraaville ennen tietopankin eläkkeelle siirtymistä. Ikävää, että näin ei tapahdu.

    VastaaPoista