Virtuaaliset työkalut jäivät 29.1.2010 luennolla vähäiselle käsittelylle. Tässä kirjoituksessa haluan palata vielä videoneuvotteluun.
Liiketalouden ja kulttuurin toimialalla on käytössä videoneuvotteluyhteys Rauman ja Porin toimipisteiden välillä. Neuvotteluhuoneisiin on asennettu kamera ja iso taulunäyttö. Myös tietokoneelta selailtavien dokumenttien näkymä voidaan jakaa, joskin se on vaihtoehtoinen sille, että keskustelijat näkevät toisensa.
Toimialamme johtotiimi piti kuukausittaisia kokouksiaan videoneuvotteluyhteyden kautta etenkin viime vuonna. Tänä vuonna on ymmärtääkseni palattu sellaiseen käytäntöön, että kokoukset pidetään vuoron perään Raumalla, Porissa, Kankaanpäässä ja Huittisissa – niillä neljällä paikkakunnalla, jolla toimialalla on toimintaa.
Videokonferenssien hyviä puolia toimialallamme
- Johtotiimin kiireisiltä jäseniltä säästyi aikaa, kun ei tarvinnut matkustaa paikkakunnalta toiselle.
- Myös rahaa säästyi, kun kilometrikorvauksia ei tarvinnut maksaa.
- Kuulemani mukaan kokoukset olivat lyhyitä ja tehokkaita.
Huonoja puolia ilmeisesti oli, koska johtotiimin videotapaamiset on korvattu tapaamisilla kasvokkain.
Itsekin pidin pari palaveria koulutusohjelman raumalaisten ja porilaisten opettajien kesken. Mielestäni kokoukset onnistuivat hyvin ja ihmiset olivat tyytyväisiä, kun ei tarvinnut ajaa Poriin/Raumalle. Toimiminen tutun porukan kesken oli helppoa. Heikkoutena oli se, että tietokonenäytön jakaminen tuntui työläältä enkä jaksanut ottaa sitä toimintoa käyttöön.
Käytimme videoneuvotteluyhteyttä myös ylemmän amkin seminaareissa. Hyviä puolia ko-vastaavan mielestä
- opiskelijoiden ja ohjaajien matkusteleminen väheni
- aikataulut oli helpompi sovittaa yhteen, kun ei tarvittu aikaa matkustamiseen
Huonona puolena voi pitää sitä, että opiskelijat eivät aina tunteneet toisiaan ja videoneuvotteluyhteys tuntui etäiseltä. Näytön jakaminen olisi ollut tarpeen.
Nyt toivon, että te joilla on kokemusta videopalavereista, kertoisitte niitä. Näin voitaisiin muodostaa kuvaa siitä, minkälainen verkkotyökalu on kyseessä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei,
VastaaPoistaTeen opinnäytetyötä tapauksesta, jossa aivohalvauksen seurauksena puhekykynsä osittain tai kokonaan menettäneet ovat saaneet käyttöönsä laitteet, joiden avulla he voivat kommunikoida läheistensä kanssa. Kyseessä on EU-projekti, jota ohjataan Espanjasta ja siinä on mukana kahdeksan muuta. Suomesta mukana on Tampereen kaupunki, joka on toimittanut koneet ja järjestelmät asiakkailleen. Tällä tavoin mm. tuetaan maahdollisimman pitkään kotona asumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Näillä asiakkailla on käytössä kosketusnäytöllinen, web-kameralla varustettu tietokone, jolla saa helposti, hipaisemalla kuvassa näkyvää luukkua, yhteyden läheiseensä, jolle on asennettu myös kyseinen järjestelmä. Videoneuvottelu voi siis myös toimia apuvälineenä eli tässä tapauksessa kommunikoinnin tukena. Ensi viikolla aloitan kyseistä videoneuvotteluyhteyttä käyttäen asiakkaiden haastattelut. Opinnäytetyöni on tarkoitus valmistua toukokuun alkuun mennessä.
Vanhassa työpaikassani käytettiin videoneuvotteluita hyvin paljon, koska toimimme usealla eri paikkakunnalla. Palaverit olivat kyllä lyhyempiä ja tehokkaampia kuin henkilökohtaiset palaverit, ja kyllä niissäkin puhuttiin mukavia ja vitsailtiin. Eli ei siinä kokonaan inhimillinen aspekti katoa. Yhden hankaluuden asiaan meidän omassa neukkarissa toi kameran asettelu, eli kamera oli telkkarin yläpuolella. Eli kun itse seurasin ruudusta muiden tekemistä, näytti se muille siltä, että katselin koko ajan alaviistoon ;-)
VastaaPoistaItselläni ei ole henkilökohtaista kokemusta videoneuvotteluista, mutta organisaatiossamme on kyllä laitteet. Laitteita ei ole juurikaan käytetty, sillä ne sijaitsevat toisessa rakennuksessa, niiden käyttö tulee varata etukäteen.... Sametime järjestelmä on korvannut videoneuvottelun, sillä sametime järjestelmä löytyy jokaisen koneelta eli on aina käytettävissä.
VastaaPoista